Lyhyesti

Runsaan 700 vuoden ikäinen Narvan Hermannin linnoitus on sen historian aikana ollut sekä tanskalaisten, saksalaisten, ruotsalaisten, venäläisten että lopulta myös virolaisten hallinnassa. Linnoitus sai nykyilmeensä 1300–1500-luvulla Liivinmaan ritarikunnan valtakautena. Toisen maailmansodan aikana pahasti vaurioitunut linnoitus entisöitiin suurimmassa osin 1970- ja 80-luvulla, entisöintiurakka jatkuu yhä.
Linnoituksessa on avattu museo, jossa ovat esillä Narvan kaupungin historiaa esittelevä pysyvä näyttely ja kymmenkunta vaihtuvaa näyttelyä. Joka syksy järjestetään Narvassa virolaisten museoiden festivaalit, jonka jälkeen voidaan virolaisten museoiden parhaita näyttelyitä ihailla vielä vuoden loppuun asti.
Linnoituksen näyttävässä holvikattoisessa ritarikunnan neuvottelu- ja ruokailusalissa sekä hieman pienemmässä pohjoissiiven salissa järjestetään konsertteja ja konferensseja. Pitkän Hermannin tornista, joka kohoaa 51 m korkeuteen, voi ihailla kaunista näkymää Narvan ja Venäjän puolella sijaitsevan Ivangorodin linnoituksen eli Iivananlinnan suuntaan.
Linnoituksen pohjoispiha on kesäisin käsityöläisten historiankeskus Põhjaõun hallussa, läntinen piha toimii isojen ulkoilmatapahtumien näyttämönä ja nauttii lomailijoiden ja kävelyretkien harrastajien jatkuvaa suosiota. Täältä löytyy myös Linnén yrttipuutarha, jossa on lähdetty ruotsalaisen luonnontutkijan Carl Linnén ideasta vanhojen muurien kukka- ja yrttitarhoina hyödyntämiseen.