Narvan linna

Narvajoen kallioisella rannalla, Venäjän ja Viron rajalla on jo melkein seitsemän vuosisadan ajan kohonnut ylväs Narvan linna. Sen historia alkaa ristiretkeläisten hallitessa Baltiaa. Jo 1200-luvun lopulle tultaessa paikalla sijaitsi tanskalaisten linnoitus, joka suojeli länsimaiden tekemisiä Virossa ja toimi valloittajien suojapaikkana alkuperäisväestön levottomuuksissa.
1300-luvun ensimmäisellä puoliskolla linna käsitti todennäköisesti päärakennuksen ja kaksi esipihaa. Päärakennus oli neliskulmainen kehärakennus, jonka luoteiskulmassa oli torni. Pohjoispihaa käytettiin linnan suojelemistarkoituksiin. Suuri länsipiha oli sota-aikoina asukkaiden turvapaikka.
Liivinmaan kalparitariston hallinnon alkaessa linnasta tuli heidän päämajansa vuodesta 1347 alkaen – linnassa asuivat Narvan vouti apulaisineen.

Kalparitariston sotilaallis-luostarillinen elämäntapa vaati päärakennuksen uudelleenrakentamista luostariksi. Tällainen rakennelma oli neliskulmainen ja vahvoin muurein varustettu. Sen sisäkyljillä sijaitsivat huoneet ja keskellä sisäpiha. Länsisivulla oli luostarirakennuksen tärkeimmät tilat: dormitorium (makuusali) ja refektorium (ruokasali). Pohjoissivulla olivat voudin suinhuoneet ja keittiö, toisessa kerroksessa oli kappeli. Itä- ja eteläsivuja käytettiin pääasiassa varastoina.
Tuliaseiden modernisoituminen 1300-1400-luvuilla vaati linnoitusrakennusten korjauksia. Suuren länsipihan luoteiskulmaan rakennettiin rondelli, joka on säilynyt tähän päivään saakka. Pohjoispihalle rakennettiin tasanteet ja vallit tykkejä varten. Luostarirakennusta vahvistettiin kahdella danskerilla idässä ja lännessä. Luostarirakennuksen luoteiskulmassa sijaitseva torni oli alkujaan kolmikerroksinen. Kahden lisätyön tuloksena sen korkeus kasvoi 50 metriin ja seinin paksuus neljään metriin. Liivin sodan alussa torni sai nimekseen Pitkä Hermanni ja se oli yksi Baltian mahtavimpia torneja. 1500-luvun puolivälissä Narvan linna sai keskiaikaisen ilmeensä.
Seuraavien vuosien aikana, Ruotsin ollessa vallassa, tehtiin tärkeimpiä rakennustöitä länsipihalla. Sinne rakennettiin Suuri kivisali, Ruotsin hallitsijan residenssi ja arsenaali. 1600-luvun lopulla Narvan linnasta tuli osa uutta linnoitusjärjestelmää, linnan ympärille alettiin rankentaa bastionien verkostoa. Linnoituksen lounaiskulmaan rakennettiin Spes-bastion ja kaakkoiskulmaan Fortuna, joka peitti alleen 1530-luvulla rakennetun vanhan bastionin ja keskiaikaisia muureja. Narvan linnan ensimmäiset restaurointityöt tehtiin 1846, 1847 ja 1850 linnoitusinsinööri Modest Rezvõin valvovan silmän alla.
Ennen II maailmansotaa linna oli sotilaskäytössä. Päärakennusta käytettiin sekä ase- että ruokavarastona. Vuoden 1944 taisteluissa linna kärsi pahia vahinkoja ja restaurointityöt alkoivat vuonna 1968. Vuodesta 1986 linnan tiloissa on ollut erilaisia näyttelyitä ja Narvan museon pysyvä näyttely.